2024
Aiheen valinta ja rajaus
Helsinki, Papagaion koti ansaitsee oman kulkueensa. Teema valittiin koko koululle järjestetyllä aihekilpailulla, jonka Helsinki voitti ylivoimaisesti. Papagaio on syntynyt ja treenannut aina juuri Helsingissä, siellä ovat sen juuret. Koulumme on koonnut jo 35 vuoden ajan yhteen niin junan- ja lentokoneentuomat, paljasjalkaiset kuin lähiseudulla asuvat uusmaalaisetkin ja tarjoaa tiiviin yhteisön brasilialaisesta kulttuurista kiinnostuneille. Aihetta ideoitiin alkuun yhdessä sambakoulun yhteisön kanssa. Jäsenten ideoiden pohjalta caranavalesca-tiimi tiivisti aiheen ja muovasi sen lopulliseen muotoonsa.
Pääkaupunkimme Helsinki, Stadi tai Hesa herättää meissä erilaisia tunteita. Monelle helsinkiläiselle Stadista tulee mieleen lähellä oleva luonto, meren rannat ja puistot, kun taas ulkopaikkakuntalaiselle Hesa voi näyttäytyä kiireisenä ja kylmänä asvalttiviidakkona. Kokemus kaupungista on myös paikkasidonnaista sen sisällä kaupunginosasta tai omasta yhteisöstä katsottuna.
Helsinkiä voi lähestyä puhtaasti historianäkökulmasta, siitä voisi esitellä kaikkien suomalaisten tuntemat nähtävyydet, kaupungin eri osat jne. Myös pääkaupungin merkitys maan hallinnollisena keskuksena ansaitsisi päästä esille. Näillä asioilla on omat roolinsa kulkueessa, haluamme kuitenkin nostaa pääosaan kokemusten Helsingin, elävän kaupungin, joka tarjoaa mahdollisuuksia kohtaamisille, yhteisöille ja elämälle.
Helsinki syntyy ihmisten kohtaamisista, Helsinkiä rakentavat sen asukkaat ja vierailijat. Kuvaamme elävää, ajassa hengittävää, alati muuttuvaa Helsinkiä. Helsinkiläisten kokoista kaupunkia, joka elää vuorovaikutuksesta.
Tiia Moilanen, Pia Purhonen, Kaisa Solin, Hanna Tammi-Laakso
Carnavalescat
Kulkuejärjestys
- Comissão de Frente: Helsinki Helpit
- Porta-Bandeira & Mestre-Sala: Havis Amanda ja Ville Vallgren
- Lipunsuojelijat: Lokit merituulessa
- Abre-alas: Isolla kirkolla kokoonnutaan
Päädestaque: Tuomiokirkon kello
Destaquepari: Pylväät, jotka muuttuvat tuomiokirkossa vihittäväksi naispariksi
Destaquepari: Espa
Destaque vaunun takaosassa: Ikuisen vapun aukio (muodostaa parin katudestaquen kanssa) - Destaque: Ikuinen Vappu
- Ala das Baianas: Hallinnollinen pääkaupunki
- Destaquet: Lipuntarkastajat
- Ala 1: Reitit
- Ala dos Passistas: Rytmissä sykkivä kaupunkielämä
- Bateria: Katujen syke
- Ääniauto ja Melodiaosasto
- Destaquet: Cityeläimet
- Nuoret: Kaupunkiviljelijät
- Lapset: Siirtolapuutarhan kukkaloisto
- Destaquepari: Kaavoittajat
- Ala 2: Urbaanimetsä (pikkuala)
- Destaque: Moninaisuus
- Ala 3: Kaupunginosat
- Destaque: Papagaio-yhteisö
- Lavastevaunu: Papagaio-yhteisö
Enredo
Helsinki on omaleimainen kaupunki, joka nousi pikkukaupungista Suomen pääkaupungiksi. Sen ihmisille statuksilla ei kuitenkaan tunnu olevan kovinkaan suurta merkitystä. Me asukkaat kaipaamme viihtyisää kaupunkia ja mahdollisuuksia vaikuttaa sen rakentamiseen vieläkin viihtyisämmäksi.
Syntyperäisten helsinkiläisten lisäksi kaupunki on kerännyt kautta aikain työn, opiskelupaikan, rakkauden ja yleensäkin elämän perässä tulleita asukkaita. Se näyttäytyy yksille rauhallisena ja yhteisöllisenä pikkukaupunkina, kun taas toisille se on alati kiireinen asfalttiviidakko, jossa on vaikeakin löytää oma paikkansa.
Kerroksellisuus ja vastakohdat ovatkin osa Helsingin olemusta. Kaupunki on niin historiallista, siloiteltua, turisteille näytettävää kiiltokuvaa, virastojen hyörinää, tavallista arkea kuin syrjäytymistä ja köyhyyttäkin. Kokemuksemme vaihtelevat esimerkiksi kaupunginosasta, taustoistamme ja valitsemistamme yhteisöistä riippuen.
Kulkueessa Helsinkiä avataan kokemusten kautta. Helsinki syntyy ihmisten kohtaamisista, Helsinkiä rakentavat sen asukkaat ja vierailijat. Kuvaamme elävää, ajassa hengittävää, alati muuttuvaa Helsinkiä. Helsinkiläisten kokoista kaupunkia, joka elää vuorovaikutuksesta.
1. Comissão de Frente: Helsinki Helpit
Helsinki helpit eli matkailuneuvojat jalkautuvat matkailijoiden suosimiin paikkoihin ja vastaavat kysymyksiin useilla eri kielillä. Helsinki helpit toivottavat kaikki tervetulleiksi ja osallisiksi Helsingin elämään. He kutsuvat hyppäämään uteliaasti kohti kokemuksia, kaupungin tunnettuja ja salattuja helmiä.
Saavuitko rautatieasemalle ja etsit tietä Senaatintorille, josta Helsinki Samba Carnavalin kulkueet lähtevät tänään? Helsinki Helpit neuvovat reitin ja kertovat ensimmäisen kulkueen starttaavan klo 15.00, mutta Senaatintorilla riittää nähtävää aamusta asti, kun kaikki Suomen sambakoulut kokoavat torilla lavastevaunujaan ja kokoontuvat odottamaan kulkueiden alkua, puhdistavat tuomiokirkon portaat perinteisessä Lavagem-tapahtumassa sekä esiintyvät lavaohjelmassa yhdessä muiden ryhmien kanssa.
Helsinki helpit ovat kaupungin kesätyöntekijöitä, jotka on nyt nostettu kunniapaikalle. He kulkevat koko Helsinki Samba Carnaval -kulkueiden kärjessä esitellen yleisölle niin karnevaalit kuin Stadin oman sambakoulun, G.R.E.S. Império do Papagaion kaikessa loistossaan.
2. Porta-Bandeira & Mestre-Sala: Havis Amanda ja Ville Vallgren
Helsinki Helpit ohjaavat Havis Amandan ja sen suihkulähteen tavalliselle paikalle Kauppatorin laidalla. Patsasta ei tänä vuonna nähdä paadellaan, vaan hän on siirtynyt osaksi kulkuetta kantaen Papagaion kunniakasta lippua. Mantaa saattelee hänen luojansa, kuvanveistäjä Ville Vallgren.
Havis Amanda -patsas on yksi Helsingin symboleista, pärskeiden ympäröimällä rantakalliolla seisova neito. Ville Vallgren loi Havis Amandan eli Mantan ajatuksissaan Helsingin ruumiillistuma, kodistaan kuivalle maalle noussut merenneito, joka saa voimaa rantojen aalloista. Patsaan on tilannut Helsingin kaupunki, ja se on seisonut paikallaan Kauppatorin kupeessa vuodesta 1908 alkaen.
Havis Amanda ja Vallgren saivat yhdessä aikaan suuren taidekohun, sillä patsaan alastomuus koettiin säädyttömäksi. Suhtautuminen on kuitenkin muuttunut aikojen saatossa, ja Manta osoittaa hyvin sen, miten ennakkoluulottomuudella ja rohkeudella voi muuttaa maailmaa ja avartaa näkökantoja. Nyt patsas nostattaa kohuja lähinnä silloin kun innokkaat kaupunkilaiset pyrkivät juhlahumussa kylpemään rakastetun juhlien ikonin kanssa. Kaupunki muuttuu, me muutumme.
Patsas on tunnettu spontaaneista voitonjuhlista, se vetää puoleensa Stadissa kulloinkin olevia ihmisiä magneetin lailla. Se tarjoaa keskenään vieraillekin ihmisille mahdollisuuden olla osa suurta yhteisöä. Vappuna Suomi seuraa suoraa lähetystä Mantan lakituksesta, kun opiskelijat pesevät kuuluisan patsaan ja lakittavat sen. Tilanne yhdistää sukupolvet, kun eri vuosikymmeninä ansaitut valkolakit nostetaan ilmaan ja painetaan sitten päähän kevään juhlan alkamisen kunniaksi. Näytelmän yläpuolella kaartelevat alati valppaat lokit.
3. Lipunsuojelijat: Lokit merituulessa
Meidän lokkimme suojelevat Havis Amandaa sekä häntä saattelevaa Ville Vallgrenia. Lokkien kimeä ja kirkas huuto on osa Helsingin kaupunkimaisemaa. Lokit voidaan kokea huolestuttavinakin elinkumppaneina, mutta mitäpä olisi satamakaupunki ilman merilintujen tiivistä läsnäoloa. Keväisin aina ilahdumme kuullessamme niiden äänet pitkästä aikaa. Ne tuovat mukanaan meren tuulet ja tuoksun ja muistuttavat siitä, että kaupungissa luonto voi lähestyä meitä myös meritse.
Harmaalokkeja, kalalokkeja, selkälokkeja, naurulokkeja. Suuria merilokkeja ja ketteriä tiiroja. Laiturilla tepastelevia pörröisiä lokinpoikasia ja aikuisille lentäjä-ässille menetettyjä jäätelöitä. Laivan kyydissä voimme ihastella, miten lokit nappaavat peräaalloista kalansaaliin lähellä satamaa – suuressa kaupungissa ja sen ympäristössä on tilaa sekä ihmisille että linnuille.
Helsingin ikuinen merituuli kannattelee väsymättömiä lokkeja. Mantan lisäksi koko Helsinki on niiden siipien alla.
4. Abre-alas: Isolla kirkolla kokoonnutaan
Helsingistä tehtiin pääkaupunki keisarin mahtikäskyllä, ja sen keskustasta rakennettiin maata mainostava käyntikortti. Tuomiokirkko rakennettiin vallan symboliksi, osaksi Helsingin monumentaalista empirekeskustaa. Rooli valtakunnan historiassa ja kulttuurissa on ollut merkittävä, ja se on edelleen tärkeä osa Helsingin kaupunkikuvaa ja identiteettiä. Tuomiokirkko on suosittu hääkirkko, jossa vihitään nyt myös samaa sukupuolta olevia. Kirkon portaat ovat helsinkiläisten olohuoneen sohva, jolla istuu ihmisiä lähes aina, talvella niissä lasketaan jopa mäkeä.
Helsingin tuomiokirkon portaita ovat astelleet esimerkiksi presidentit, pääministerit ja piispat, tuoreet hääparit, kasteperheet, hautajaisvieraat, pappisvihkimyksensä saaneet sekä tohtorit promootiossaan. Portailla osoitetaan mieltä, esitetään Via Crucista ja toteutetaan vaikuttavia taideteoksia. Ne ovat näyttämönä monissa tärkeissä hetkissämme, niin iloissa kuin suruissa.
Helsinki Samba Carnavalin kulkuepäivän avaa Lavagem-tapahtuma, jossa baianat ”luutivat” karnevaalikatsomon muodostavat portaat ja varmistavat näin symbolisesti katsomon viihtyvyyden ja kansallisen karnevaalikulkuekilpailun moitteettoman sujumisen. Vaunumme avautuu Espalle, joka on toiminut vuosien ajan karnevaalien päänäyttämönä.
Etelä- ja Pohjoisesplanadin välissä on vehreä puisto idyllisine kävelyreitteineen, patsaineen ja myyntikojuineen. Vehreyttä ja viihtyisyyttä on pyritty viime vuosina lisäämään myös Pohjoisesplanadin katuosuudelle. Autotietä on kavennettiin kokeiluluontoisesti, ja vapautuvalle tilalle rakennettiin kaikille avoimia terassialueita kesäkukkineen ja palmuineen.
Jokainen kokee muutokset omasta näkökulmastaan: Katajanokalla asuvan autoilijan elämä vaikeutuu liikenteen hidastuessa, kun taas kaupungilla aftereita viettävä työporukka tai päiväseltään käymässä oleva risteilyturisti istahtaa mielellään palmujen katveeseen seuraamaan kaupungin vilinää. Vaikutukset on saatu kokea myös Helsinki Samba Carnaval -kulkueissa.
Empiretyylinen keskusta on Helsingin näyteikkuna maailmalla. Stadi on myös paljon muuta: kaupunkilaisten elämään kuuluvat kerroksellisuus ja vastakohdat, hyvä ja paha, pelottava ja turvallinen, kaunis ja ruma, rikas ja köyhä, nuori ja vanha. Helsingin todellisuus ei voi olla suojattua, steriiliä tai hygieenistä. Vaunuun kuuluukin myös kaupungin pimeämpi puoli, jonka metaforana ovat pitkäksi venähtäneet juhlat, ikuinen vappu. Emme mieluusti esittele vierailijoille suuren kaupunkimme varjopuolia ja monet itsekin väistelevät sitä, mutta joillekuille meistä tämä on se todellinen Helsinki.
Päädestaque: Tuomiokirkon kello
Destaquepari: Pylväät, jotka muuttuvat tuomiokirkossa vihittäväksi naispariksi
Destaquepari: Espa
Destaque vaunun takaosassa: Ikuisen vapun aukio (muodostaa parin katudestaquen kanssa)
5. Destaque: Ikuinen Vappu (muodostaa parin vaunudestaquen kanssa)
Destaque voi liikkua kulkueessa baianat–reitit-alueella
Toisille juhlat voivat joskus jäädä päälle, ja siitä seurata matka synkemmälle puolelle. Nämä destaquet edustavat Helsingin pimeämpää puolta kuvaten päälle jäänyttä juhlintaa ja kohtaamista syrjäisimmillä kulmilla.
6. Ala das Baianas: Hallinnollinen pääkaupunki
Helsinki on Suomen arvokas pääkaupunki, jonka keskusta on julkisten ja puolijulkisten paikkojen tihentymä. Eduskuntatalo, presidentinlinna ja ministeriöt osoittavat meille, minne valta on keskittynyt. Se on meidän, ihmisten luoma ja muovaama keskus.
Pääkaupunki yhdistää kaikkia suomalaisia. Kokoonnumme televisioiden ääreen, kun Presidentinlinnassa kätellään juhlavieraita itsenäisyyspäivänä. Uutisissa näemme kunniakomppanian tarkastuksen, tai ehkä menemme itsekin Kauppatorille katsomaan, kun uusi presidenttipari tulee vilkuttamaan kansalle linnan parvekkeelta. Voimme myös koota samanmieliset ja lähteä Eduskuntatalon edustalle kertomaan mielipiteemme kylttien ja megafonien kera.
Pääkaupungissa historialliset seremoniat ja symbolit kohtaavat nykypäivän. Ne luovat jatkumon, joka yltää vuosikymmenten ja -satojen taa.
7. Destaquet: Lipuntarkastajat
Pääkaupungissakin tarvitaan yhteiset säännöt, jotta kaupunki pysyisi toimivana. Helsingissä julkinen liikenne on tärkeä osa reittejä. Se on niin kattava ja tiheästi liikennöity, että et välttämättä tarvitse lainkaan henkilöautoa paikasta toiseen liikkumiseen. Julkinen liikenne kokoaa niin työhön matkaavat aikuiset kuin kavereiden kanssa viikonloppuiltaa viettävät nuoret. Siellä lämmittelevät myös pääkaupungin nurjalla puolella elävät.
Oman värinsä matkustukseen tuovat lipuntarkastajat, jotka lähestyvät meitä aika ajoin. He aiheuttavat aina väristyksiä: entä jos lippuni ei tänään toimikaan tai sovellus aukea? Vai luikahdatko ovesta aina, kun näet “smurffien” astuvan sisään? Huh, taas selvittiin!
8. Ala 1: Reitit
Julkinen liikenne on osa laajan kaupungin ja sen metropolialueen suonistona sykkiviä monimuotoisia reittejä ja niillä kulkevia liikennevälineitä. Stadiin pääsee lentäen, junalla, laivalla ja motareita pitkin. Rakennetut väylät ja verkostot vapauttavat meidät liikkumaan kaupungissa. Metro, spåra, dösät ja kaupunkipyörät kuljettavat meitä kaupunginosasta toiseen.
Kaupunkisuunnittelu reitteineen luo kohtaamisille rakenteet ja mahdollisuudet. Liikenneverkosto kehittyy jatkuvasti kaupungin kasvaessa ja kaupunkilaisten tarpeiden muuttuessa. Ennen kuin pääsemme nauttimaan uudistuksista, joudumme sietämään katutöiden blokkaamia kaistoja ja lukuisia poikkeusjärjestelyjä tutuilla reiteillä. Muutos on jatkuvaa, sitä ei voi Helsingissä liikkuva olla huomaamatta.
Reitit kuvastavat ihmisten eloa. Joskus mennään vauhdilla leveää baanaa ja kaltevia katuja, joskus matkalla on kuoppia ja kapeampia katuja. Kun kulku on hankalaa ja vastassa umpikuja, rakennamme itsellemme parempia polkuja ja tasaisia reittejä.
9. Ala dos Passistas: Rytmissä sykkivä kaupunkielämä
Reitit sykkivät yhdessä kaupunkielämän kanssa. Pienemmästä paikasta tuleva voi kokea jäävänsä jalkoihin Helsingissä, joku toinen puolestaan pitää Stadia leppoisana pikkukaupunkina. Koemme kaupungin rytmin eri tavoin. Se riippuu taustastamme, henkilökohtaisista ominaisuuksistamme ja siitä, millaista elämää Stadissa nyt vietämme ja missä liikumme.
Kaupungin rytmi imaisee virtaansa, olipa se sitten vauhdikas tai verkkainen: kiirehdimme työhön, kouluun, tapaamisiin ja harrastuksiin, jumitamme ruuhkassa, välillä taas viihde vie mukanaan. Juokse bussin perään, kulje kevein askelin salaiseen tapaamiseen tai hengaile kavereiden kanssa kaupungilla muuten vain. Saman päivänkin aikana meitä vievä rytmi voi vaihdella, ja me joko mukaudumme siihen tarkasti, kiirehdimme sen edelle tai jopa jäämme fiilistelemään sen kaikuja pysähtyen suurimmankin kiireen keskellä.
10. Bateria: Katujen syke
Helsingin elämässä on oma rytminsä. Rytmi on välillä kiivas ja meluisa, välillä hitaan rauhallinen. Laita silmät kiinni, mitä kuulet? Kiskojen kirskuntaa, autojen kiihdytyksiä ja tasaista hurinaa, huutoja ja kolketta rakennustyömailta, eritahtisia askeleita, ihmisten ääniä, lokkien kirkunaa… Sykettä olemme luomassa me, luonto ja rakentamamme esineet, myös sambakoulun baterian rummut.
11. Ääniauto ja Melodiaosasto
Eivät kuvita kulkuetta
12. Destaquet: Cityeläimet
Destaquet voivat liikkua kulkueessa ääniauto–kaavoittajat-välisellä alueella.
Kaupungin sykkeen osana ja sen liepeillä kaupunkiluonnossa liikkuu yllättävän paljon cityeläimiä, jotka sekä ilahduttavat että kauhistuttavat ihmisiä. Cityeläimet tarkkailevat meitä paljon useammin kuin me niitä. Osan vieraslajeista olemme itse päästäneet luontoon, osa on voinut tulla vaikkapa ulkomaisten rahtien mukana. Monet cityeläinlajeista ovat kuitenkin olleet täällä jo kauan ennen kuin ryhdyimme valtaamaan alaa ja rakentamaan nykymuotoista Helsinkiämme.
Rotat, kanit, ketut, huuhkajat, harakat kuoriaiset, kauriit, siilit ja oravat liikkuvat puistoissa ja talojen pihoilla. Katolla voit puolestaan nähdä cityhunajaa tuottavien mehiläisten pesän.
Cityeläimet muuttavat kaupunkia ja kaupunki muuttaa cityeläimiä. Ne ovat sopeutuneet kaupunkielämään, ja väitetään, etteivät jotkut niistä enää pystyisikään selviytymään pitkästä talvesta ilman ihmisen apua. Ne löytävät ravintoa ihmisten jälkeensä jättämistä roskista ja viemäreistä, ryöstävät jäätelöitä ja sipsejä varomattoman piknikruokailijan kädestä tai vierailevat varta vasten järjestetyillä ruokintapaikoilla.
Puistossa tai siirtolapuutarhassa söpöä citykania voidaan ihailla kaukaa. Jos pupu kuitenkin tuhoaa istutuksemme kaivamalla tunneleita tai järsimällä istutuksemme, emme itke sen perään, jos se joutuu citymetsästäjän saaliiksi ja sitä kautta eläintarhan petojen päivälliseksi.
13. Nuoret: Kaupunkiviljelijät
14. Lapset: Siirtolapuutarhan kukkaloisto
Helsingin ensimmäiset siirtolapuutarhat perustettiin, kun kaupunkien työväestön haluttiin viettävän vapaa-aikansa hyödyllisesti. Vaikka ajatus siirtolapuutarhoista on annettu ylhäältä päin, olemme me ottaneet ne omaksemme ja luoneet niihin oman kulttuurimme. Siirtolapuutarhojen sisällä muodostuu yhteisöjä, joissa jaetaan kokemuksia, taimia, siemeniä sekä tietoa juuri Helsingissä viihtyvistä kasveista.
Puutarhat antavat kaupunkiviljelijöille mahdollisuuden työntää kädet multaan ja nauttia oman työn hedelmistä lähellä kaupungin kuhinaa. Tontti ja sillä sijaitseva mökki ovat paikka, jonka citypuutarhuri saa rakentaa itse luonnon kanssa.
Siirtolapuutarhat ovat yhä tärkeämpiä luonnon monimuotoisuuden ja monenlaisten kukkien keitaita sekä kaupunki-ilman raikastajia. Cityeläimistökin on löytänyt siirtolapuutarhoista paikan, jossa se viihtyy. Ne ovat tärkeitä suojapaikkoja myös hyönteisille, kuten mehiläisille ja perhosille, jotka pölyttävät sadon sekä kesäisen kukkaloiston. Kukkasista ja sadosta saamme nauttia tietenkin myös me ihmiset.
Siirtolapuutarhojen kätköistä löytyy monia harvinaisia perinnekasveja, joita on jaettu naapureillekin iloa tuomaan. Kukkaloiston keskellä voivat virkistäytyä kaupunkiviljelijöiden lisäksi lähialueen asukkaat.
15. Destaquepari: Kaavoittajat
Urbaaniluonnossa liikkuminen parantaa elämänlaatua, mutta toisaalta myös kaupunkirakentaminen luo tiloja meidän, kaupunkilaisten kohtaamisille. Kasvavassa pääkaupungissamme on painetta tiivistämiseen, asuin- ja liiketilojen lisäämiseen. Helsingissä tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja lisätä keskustojen vetovoimaa. Tämä aiheuttaa huolta mm. kaupunkiluonnon fragmentoitumisesta ja viheralueiden vähentymisestä. Kaupunkisuunnittelijoilla ja päätöksentekijöillä onkin vaikea työ tasapainotella niin, että kasvava rakennustarve, autojen määrä, ekologisuus ja kaupungin viihtyisyys voisivat kulkea käsi kädessä.
Kaavoitus ja rakentaminen muokkaavat kaupunkikuvaa. Kaavoittajat ohjaavat kaupungin fyysistä kehitystä ja rakentamista, mutta vain kaupunginvaltuuston asettamissa rajoissa. Toisaalta paineita luo myös kaupunkilaisten yhteisö, jolla on vahva mielipide siitä, miten omaa elinympäristöä pitäisi kehittää.
16. Ala 2: Urbaanimetsä (pikkuala)
Helsinki on rakennettu ikivanhalle kalliolle ja paalutettu meren päälle. Se on erityinen pääkaupunki, koska melkeinpä mistä vain on lyhyt matka metsiin, kallioille ja merelle. Monille helsinkiläiselle kotimetsät, yksittäiset puut ja kalliot ovat merkityksellisiä paikkoja. Ne ovat osa identiteettiämme, kotiseutuamme ja historiaamme.
Urbaanimetsä tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä pois kaupungin vilinästä ja viettää aikaa luonnossa. Se vaikuttaa hyvinvointiimme tarjoamalla paikan ulkoiluun ja stressin lievitykseen.
Kaupunkien viheralueet ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä, sillä ne auttavat viilentämään kaupunkia ja sitovat hiilidioksidia. Metsä ja puisto kaupungin keskellä estää myös hulevesitulvia rankkasateiden yllättäessä.
Rakentaminen voi vaikuttaa haitallisesti kaupungin luonnon monimuotoisuuteen, mukaan lukien kasvi- ja eläinlajit sekä niiden elinympäristöt. Siksi kehitämmekin uusia muotoja elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tulevaisuudessa urbaanimetsä voi ehkä levittäytyä myös Helsingin katoille ja seinille tai paikkoihin, joita emme osaa nyt vielä ajatellakaan.
17. Destaque: Moninaisuus
Junantuomat, Slangi-äijät, maahanmuuttajat, paljasjalkaiset, Töölön tikkitakkimummot … Helsinkiä ovat aina rakentaneet muualta Suomesta tai maailmalta tulleet: saksalainen on sitä suunnitellut, rakentajia on tullut Ruotsista, nyt heitä pukkaa Virosta ja Ukrainasta. Pääkaupunkia pyörittävät käytännössä pitkälti muualta tulleet.
Moninaisuus näkyy muussakin koulutus- ja työelämässä. Helsingissä on kouluja ja yliopistoja, jotka tarjoavat koulutusta eri kielillä, samoin monien työpaikkojen pääkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.
Helsinki elää ja muuttuu meidän, ihmisten mukana, siksi voimme kohdata täällä eri kulttuureja, kieliä, uskontoja ja perinteitä. Samalla Helsinki muuttaa meitä. Moninaisuus tuo mahdollisuuksia kohtaamisiin, joista syntyy uudenlaisia yhteisöjä ja jopa kulttuureja.
Monimuotoisuuden ja -kielisyyden ilmentymänä on syntynyt myös Stadin slangi. Se on saanut vaikutteita ruotsista, venäjästä, englannista, nyt myös arabiasta ja somalista. Slangi ei ole yhtenäinen stadilaisten kieli, vaan se saa eri muotoja eri aikoina eri kaupunginosien ja yhteisöjen sisällä.
18. Ala 3: Kaupunginosat
Tölika, Hertsika, Sörkka, Ogeli, Itis… Helsingissä on monta eri Helsinkiä, sillä kaupunginosat ovat kuin pieniä kaupunkeja kaupungin sisällä. Niissä voi olla oma kulttuurinsa ja slanginsa. Stadin kaupunginosissa on syntynyt uutta, paikallista yhteisöllisyyttä, jonka tuloksena järjestämme mm. juhlia ja festivaaleja talkoovoimin. Tällaiset tapahtumat rakentavat lisää omaa paikallista kokemustamme ja osallisuuden tunnetta.
Meidän Helsingissämme lähiö ei tarkoita ongelmia, vaan kaupunginosille on kehittynyt oma identiteetti ja ylpeys. Yhteisöllisen kaupunkikulttuurin positiiviset vaikutukset heijastelevat koko yhteiskuntaan.
Asukkaat ovat lähteneet toimimaan aktiivisesti ja pyrkivät vaikuttamaan oman alueensa, katunsa ja korttelinsa kehitykseen. Helsinki ei ole koskaan valmis, siksi se houkuttelee ihmisiä ensin luokseen ja sitten ottamaan osaa paikallisiin yhteisöihin. Kaupunkikulttuurin kehitys kumpuaa yhteisöllisyyden tarpeesta. Erilaiset alakulttuurit ja mielenilmaukset ovat oma osansa elämää Stadissa.
19. Destaque: Papagaio-yhteisö
Destaque tanssii pääosin maassa ja nousee ajoittain lavastevaunuun
20. Lavastevaunu: Papagaio-yhteisö
Kaupunkikulttuuria, osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta syntyy myös muissa ryhmittymissä, joissa tarpeet ja ideat törmäilevät. Usein tästä vuorovaikutuksesta syntyy omaleimaista kulttuuria, joka ilmenee niin konserttisaleissa, kaduilla kuin puistoissakin. Kaupunkikulttuurimme ottaa vaikutteita ympäri maailman. Se lainaa, muokkaa, keksii uutta ja yhdistää sen helsinkiläiseksi, meidän omaksemme. Maailmankaipuusta ovat syntyneet Hanami, Helsinki Samba Carnaval, Maailma kylässä -festarit jne.
Tänä vuonna 35 vuotta täyttävä Stadin oma sambakoulu Império do Papagaio tarjoaa omanlaistaan kaupunkikulttuuria, yhteisöllisyyttä ja tuo väriä Helsinkiin. Se kokoaa eri-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet brasilialaisesta kulttuurista, karnevaalisamban tanssimisesta ja soittamisesta. Papagaio yhdistää, se luo unelmista elämää. Se synnyttää rakkautta sambaan, uusia tuttavuuksia ja ystävyyksiä. Töölöläisessä väestönsuojassa sijaitsevassa treenitilassamme eli Luolalla jaetaan ilot ja surut, arki ja juhlahetket.
Jotain tiiviistä Papagaio-yhteisöstä kertoo se, että monet aivan alkuvuosista mukana olleista jäsenistä ovat edelleen mukana toiminnassa. Sambakoulu pyörii kymmenien vapaaehtoisten voimin – kaikki toiminta soitto- ja tanssituntien vetämisestä karnevaalisuunnitteluun, esiintymisiin, tilojen siivoukseen sekä toiminnan hallinnointiin toteutetaan asialleen omistautuneiden jäsenten tekemänä talkootyönä. Helsingin kaupunki tukee toimintaa avustuksin luoden näin osaltaan sille mahdollisuuksia. Sambakoulu tarjoaa yhteisöllisyyttä kaikenikäisille, kaikista taustoista tuleville, sillä on jopa oma slanginsa. Se on monessakin mielessä kuin Helsinki pienoiskoossa.
Papagaio-yhteisön voimien ponnistuksena tehdään koulun vuotuinen kulkue Helsinki Samba Carnaval -tapahtumaan. Lukemattomien talkootyötuntien kautta syntyy kokonaisuus, jossa kohtaamme samanhenkisiä harrastajia eri puolilta Suomea ja maailmaa. Helsinki Samba Carnaval on paljon enemmän kuin osiensa summa.
Sambakarnevaalia tehdään suurelle yleisölle eli katsojille, ja moni helsinkiläinen osaakin odottaa tapahtumaa kesäkuun alkupuolella. Tervetuloa siis nauttimaan työmme hedelmistä ja värikkäästä kesäpäivästä Helsingin keskustassa! Helsinki, Sulle Sambata Saan!
Império do Papagaio 2024
Helsinki, Sulle Sambata Saan
(E. Kardén, T. Noppari, K. Askolin, J. Vehmas, M. Jaatinen)
Aalloista nousi aikoinaan
Itämeren helmi auringossa kimaltaa
Merituuli tanssittaa Havis Amandaa
Valssi kuljettaa sykkivään keskustaan
Tulkaa katsomaan!
Uutta vanhan päälle rakentaa
Stadi valmis ei oo milloinkaan
Länsi, itä täällä kohtaa
Kaikki reitit tänne johtaa
Katedraalit, esplanadit hengittää historiaa
Torilla kun tavataan
Isolla kirkolla kokoonnutaan
Kesää juhlitaan Töölöstä Hertsikaan
Yhdessä maailmaa parannetaan
Moni tänne saapuu ja etsii onneaan
Jotkut vappu ikuinen on vienyt mukanaan
Rytmi katujen on huumaavaa
Joskus kiire kenkää puristaa
Asvalttiviidakossa mistä rauhan saa, kun ahdistaa?
Täällä villi luonto nurkan takaa alkaa
Metsä vihreydessään sielun rauhoittaa
Kylä meidän kokoisin, Stadi maailman toimivin
Karnevaali loi samballe pääkaupungin
Nää junantuomat ‘hesalaiset’ ja aidot paljasjalkaiset
Papagaio yhdistää, luo unelmista elämää
Kun stadiin samba tulee, niin stadiin samba jää!
Papukaija lentää jälleen halki taivaan
Horisontissa meri kohtaa maan
Naurulokit johdattaa taas kotisatamaan
Helsinki, sulle sambata saan!