Riosta omaksuttujen perinteiden mukaisesti Papagaion kaikki toiminta tähtää vuosittain Helsingin sambakarnevaaleille osallistumiseen. Karnevaalit kesäkuussa ovat vuoden huipentuma, jossa Suomen sambakoulut kilpailevat keskenään. Tietoa karnevaaleista on Helsinki Samba Carnavalin sivuilla.

Tanssi-ja soittotreenien lisäksi karnevaaleille osallistuminen vaatii suuren määrän muuta toimintaa. Kaikki aiheen ideoinnista, kilpailukappaleen säveltämisestä ja sanoituksesta puvustukseen ja lavastevaunujen rakentamiseen tehdään itse. Kaiken toiminnan perustana kuitenkin on tanssi ja soitto ja niiden aktiivinen treenaaminen. Mukaan karnevaaleille pääsee tulemalla tanssi- ja/tai soittotunneille. Alkuvuoden tunneilla tiedotetaan ilmoittautumisista karnevaaliryhmiin eli aloihin.

Karnevaalikulkue on vuosittain kesäkuussa ja seuraavan kerran karnevaaleja vietetään kesäkuussa 2025. Karnevaalikulkueen teema tällöin on Suomalaiset taruolennot. Teeman taiteellisesta johtajuudesta ja koordinoinnista vastaa karnevaalityöryhmä: Irina Torp, Satu Akalan, Riikamaria Paakkunainen, Heidi Roth, Sari Ullgren-Lajunen ja Maiju Virtala.

Kaikki karnevaaliteemat (enredot) ovat tutustuttavissa täällä: Karnevaaliarkisto.

Karnevaalivuoden kierto

Syksy (elo-marras)
Tanssi- ja soittotunnit alkavat kesätauon jälkeen
Karnevaalitoimikunta koostetaan, ja toimikunta lähtee työstämään aiheen sisältöä
Passistojen (soolotanssijoiden) valinta kokeella
Comissão de Frente :n (kulkueen esittelevä ryhmä) ja vaunutanssijoiden nimeäminen

Talvi (joulu-helmi)
Aloihin (kaikille harrastajille avoimiin kulkueryhmiin) ilmottautumiset alkavat
Comissão ja vaunutanssijat aloittavat pukujensa valmistuksen
Samba-enredon (kulkueessa laulettava samba) sävellys ja sanoitus

Kevät (maalis-touko)
Alat aloittavat pukujensa teon talkoilla
Comissãon ja vaunupukujen teko jatkuu
Vaunujen rakennus alkaa vaunupajan auettua
Comissão alkaa treenata koreografiaa
Bateria alkaa treenata samba-enredon sovitusta jatkotunneilla

Alkukesä (kesä)
Viimeinen rutistus pukujen ja vaunujen rakentamisessa
Comissão treenaa koreografiaa hyvin aktiivisesti
Katutreenejä
Karnevaalit!
Seuraavan vuoden aihevalinnan julkistus

Kulkuerakenne

Suomalainen karnevaalisamba tunnetaan siis vuosittain järjestettävistä karnevaaleistaan, jotka ovat sambakoulujen päätapahtuma ja samalla samban suomenmestaruuskilpailu. Suomalainen karnevaalikulkue jäljittelee mahdollisimman pitkälle riolaista esimerkkiään, jonka vuoksi se saattaakin aloittelijalle kuulostaa hieman hämmentävältä portugalinkielisine osineen. Olemmekin koonneet tähän karnevaalikulkue-suomi sanakirjan, jonka selostuksen avulla voi ymmärtää kulkueen rakennetta ja osia hieman paremmin. Kulkuejärjestyksen esimerkkinä on käytetty vuoden 2025 suunniteltua järjestystä.

Enredo (teema, tarina)

Karnevaalikulkue noudattaa tiettyä teemaa, enredoa. Teema näkyy ja kuuluu kauttaaltaan musiikissa, tanssissa, puvuissa ja lavasteissa.

Samba-enredo (kilpailukappale)

Kulkueen enredosta eli teemasta kertova kilpailukappale, jota soitetaan ja lauletaan kulkueen läpi. Jokainen sambakoulu säveltää ja sanoittaa omaan kulkueeseensa uuden kappaleen vuosittain, mikäli osallistuu kilpailuun.

Kulkuejärjestys

1. Comissão de Frente sekä Destaque
2. Abre-alas
Päädestaque
Destaquet (4kpl)
3. Porta-Bandeira ja Mestre-Sala
4. Lipunkantajaparin suojelijat
5. Ala das Baianas
6. Destaque
7. ALA1
8. Ala dos Passistas
9. Bateria
Ääniauto ja melodiaosasto (eivät kuvita kulkuetta)
10. Destaquet (2kpl)
11. ALA 2
12. Destaquet (2kpl)
13. Lasten ja nuorten ryhmä
14. Destaque
15. ALA 3 / Pikkuala
16. Destaque
17. Lavastevaunu
18. Vaunutanssijat

Sambakulkueen osat

Comissão de Frente (etujoukko)

Esittelee kulkueen ensimmäisenä tervehtien tuomareita ja yleisöä, johdatellen katsojan koulun teemaan. Ryhmä tekee yleensä vaativaa tanssillista koreografiaa koko kilpailukappaleen ajan.

Abre-alas (lavastevaunu)

Ensimmäinen lavastevaunu, tulee tyypillisesti ennen isompia tanssijaryhmiä.

Porta-Bandeira ja Mestre-Sala (lipun kantaja ja lipun suojelija)

Lipunkantajapari esittelee ja suojelee sambakoulun lippua, joka on koulun arvokkain omaisuus. Lisäksi he kunnioittavat tärkeitä vieraita ja merkkihenkilöitä. Lippu ei saa kulkueen aikana koskettaa maata eikä sitä saa esitellä epäkunnioittavasti, jonka vuoksi tehtävä on erittäin vaativa ja arvostettu. Lipun kantaminen oli aikoinaan Riossa vaarallista, sillä kilpailijat yrittivät varastaa koulun lipun diskaamisen toivossa ja lipputankojen päät jopa varustettiin terävillä seipäillä, jotta niitä voitaisiin suojella paremmin.

Guardiães (lipunkantajaparin suojelijat)

Nimensä mukaisesti ryhmän tanssijoita käytettiin aikoinaan suojelemaan lippua kilpailevilta sambakouluilta.

Ala das Baianas (baiana-ala)

Sambakoulun äideistä ja suojelijoista koostuva ryhmä, joka tanssii pyörien suuret vannehameet päällään. Baianoiden joukossa ovat koulun arvostetuimmat ja vanhimmat henkilöt.

Destaque

Tanssija, joka kuvittaa kulkueen teemaa, tanssii yksin tai pareittain kadulla. Kantaa tyypillisesti fantasiamaisempaa asua.

Ala

Isompi ryhmä tanssijoita, jotka ovat pukeutuneet yhtenäisesti. Papagaion kulkueissa on ollut tyypillisesti kaksi kaikille avointa aikuisten alaa.

Ala dos Passistas (passista-ala)

Passistat ovat tanssikokeella erikseen valittuja soolotanssijoita, joilla on ainoa oikeus käyttää bikiniasuja esiintyessään ja kulkueessa. Pienten asujen tarkoitus on korostaa tanssijoiden liikkeitä, ei ainoastaan näyttää paljasta pintaa. Kulkueessa passistat tanssivat omana ryhmänään baterian edellä ilmentäen tanssissaan mahdollisimman hyvin sen soittoa.

Rainha de Bateria (baterian kuningatar) / Rei de Bateria (baterian kuningas)

Passistojen joukosta parhaaksi valittu, passistakokeessa selvästi muista erottautunut soolotanssija, joka saa tanssia kunniapaikalla baterian edessä. Papagaiolla ei välttämättä valita joka vuosi kuningatarta/kuningasta.

Bateria (rumpuryhmä)

Sambakoulun rytmi ja sydän. Ryhmä koostuu erilaisista lyömäsoittimista, jotka on aseteltu muotoon soitinsektioittain.

Mestre de Bateria (baterian mestre)

Rumpuryhmän johtaja, kulkee soittajien edellä johtaen soittoa.

Lasten ja nuorten ryhmä

Lapset ja nuoret symboloivat sambakoulun uutta sukupolvea ja tulevaisuutta. Pakollinen osa kilpailukulkuetta.

Alegoria (lavastevaunu)

Muu lavastevaunu. Suomessa sambakoulujen kulkueissa näitä löytyy tyypillisesti vain yksi kappale per koulu, ensimmäisen lavastevaunun (abre-alas) lisäksi. Vaunussa on tyypillisesti yksi tai useampi vaunutanssija, riippumatta siitä, onko se ensimmäisenä vai toisena.

Lisää tietoa kulkueista

Kilpailukulkueen arvosteluperusteet
Rion sambakarnevaalit
Samban ja sambakarnevaalikulkueen historiaa (vuoden 2010 yhteiskulkueen kulkueselostus)
Helsinki Samba Carnaval