2015
Johdanto aiheeseen
Miksei kukaan enää juo punkkua puistossa?
Miksei kukaan enää soita hanuria kadunkulmassa?
Miksei kukaan enää kadulla hymyile?
Miksei kukaan enää siellä edes kävele?
(Eppu Normaali, ”Poliisi pamputtaa”, 1978)
Vuonna 1975 maailma oli harmaa ja tylsä paikka. Sitten räjähti. Lontoossa perustettiin kaikkien aikojen tunnetuin ja kiistellyin punk-bändi The Sex Pistols. Samoihin aikoihin, tasan 40 vuotta sitten, samba saapui ensimmäisen kerran Suomeen. Vallankumouksen siemenet oli kylvetty.
Punk on räkäistä, samba kimaltelevaa. Kun katsoo kliseistä pintaa syvemmälle, niillä on paljon yhteistä. Punkin ydin on kantaaottavuus, ikuinen kapina Systeemiä vastaan ja itse tekemisen aitous. Sambistat jaksavat niin ikään uskoa asiaansa ja luovat omin käsin värikästä karnevaalikulttuuria vuodesta toiseen – koska pystymme ja haluamme.
Punkkarit rakentavat itselleen identiteetin merkein, niitein ja irokeesein. Me sambistat sonnustaudumme oman heimomme tunnusmerkkeihin: sulkiin ja glitteriin. Uskallamme, koska meillä on samanhenkinen yhteisö ympärillämme. Tuotamme hillitöntä energiaa, joka auttaa pogoamaan läpi harmaan arjen!
Punk on siirtynyt sukupolvelta toiselle, aivan kuten sambakin. Asenne on meille tärkeämpi kuin koskaan, nyt kun karnevaalit ja muukin vapaaehtoisvoimin tehty epäkaupallinen kulttuuri taistelee olemassaolonsa puolesta. Punkkarien tapaan julistamme sodan apatiaa vastaan emmekä suostu alistumaan siihen, että kaikki kiva kielletään. Valtaamme Espan yhdeksi päiväksi ja ravistelemme koko kaupungin hereille kuulemaan sanomaamme!
Papagaio valitsi Punkin karnevaaliaiheekseen vuonna 2015, koska se on jälleen kovin ajankohtainen. Punk on räime, rähinä ja rajaton riemu, mutta se myös muistuttaa meitä, mikä todella on tärkeintä: vapaus olla sitä, mitä haluaa. Vaikeina aikoina suvaitsemattomuudella on tapana nostaa päätään, ja silloin on ryhdyttävä kapinaan omien arvojen puolesta. Älä usko kaikkea, mitä sanotaan – ajattele itse!
Punk ja Suomi-samba on molemmat julistettu kuolleeksi monta kertaa historiansa aikana, mutta aina ne nousevat uudelleen, aatteella ja sitkeydellä. Vaihtoehtokulttuuri on tärkeä, sillä se antaa meille mahdollisuuden yhteisöllisyyteen, itseilmaisuun ja hauskanpitoon vapaana Systeemin kahleista. Muodit muuttuvat, mutta aatteet elävät ikuisesti.
Meissä on tulevaisuus.
Enredo
Tylsinä aikoina tarvitaan kapinaa! Papagaio tuo säpinää Helsingin kaduille 40 vuotta täyttävän Punkin kunniaksi. Karnevaalit ovat meille sambistoille se yksi päivä vuodessa, jolloin voimme punkkarien lailla riistäytyä vapaiksi normeista ja ilmaista itseämme täysillä, välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat ulkonäöstämme tai esiintymisestämme.
Karnevaali on anarkistista hauskanpitoa ja hillitöntä energiaa! Kaduilta kantautuva räime ja rähinä tuovat paikalle mellakkapoliisit, kurin ja järjestyksen valvojat. Poliisi on monissa punk-sanoituksissa systeemin vartija tai natsisika. Sambistat tekevät poliiseista oman versionsa: Karnevaaliskoudeilla on pillit katolla ja pamput ojossa, mutta heidän tehtävänsä on raivata tietä Papagaion punkkareille! Hajaantukaa, täällä on paljon nähtävää!
Poliisi edustaa punkkareille Systeemiä: yhteiskunnan kylmää, tunteetonta koneistoa, jonka kätyreiksi arjen turruttamat ihmiset ovat alistuneet. Kun tarpeeksi kauan pyörimme rattaistossa, sisäistämme Systeemin äänen omaksemme. Emme enää jaksa kyseenalaistaa, toimia aktiivisesti tai ajatella omilla aivoillamme. Jo koulussa meille opetetaan, mikä on soveliasta ja että niskoittelusta rankaistaan. Jos emme koskaan kapinoi vastaan, emme enää oikeastaan uskalla tehdä mitään, koska aina joku pahastuu.
Aatteen palolle omistautuneet punkkarit ovat ymmärtäneet, että joukossa on voimaa. Yksinäinen punkkari olisi voimaton Systeemin kahleissa, mutta yhdessä tiedostavista yksilöistä muodostuu heimo, jonka ääni kuuluu kauas. Visuaaliset tunnusmerkit ovat tärkeitä yhteisen identiteetin luomisessa: niitit, ketjut ja irokeesit erottavat heimolaiset valtavirrasta. Raju ulkonäkö viestittää, että myös sanoma on painavaa ja ollaan tosissaan.
Punk-heimo syntyi Lontoossa. 1970-luvun lopun ankeassa brittiläisessä yhteiskunnassa ankaran konservatiivinen politiikka, rotujen väliset ristiriidat mellakoineen, nuorisotyöttömyys ja kulttuurinen umpio saivat aikaan rajun vastareaktion. Nuoret eivät hyväksyneet sitä, että heillä ei ole tulevaisuutta! Kaltoinkohdelluista, syrjäytyneistä ja levottomista lähiöiden kasvateista tuli punkkareita, jotka eivät säästäneet mitään kansallisia auktoriteetteja tai ikoneita karnevalistisessa vallankumouksessaan. ”Lontoon skidit” onnistuvat sytyttämään koko maailman tuleen.
Punk oli positiivinen räjähdys, joka ravisteli rock-musiikkia ja nuorison yhteiskunnallista tietoisuutta kaikkialla. Se levisi koko maailmaan, hajosi lukemattomiin alalajeihin ja muuttaa edelleen muotoaan aikojen vaihtuessa. Musiikissa tärkeintä on äänekkyys, aitous ja rehellinen kapina! Soitetaan mitä huvittaa, turhia hienostelematta. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Musiikin tekemisen vilpitön riemu yhdistää punkkareita ja sambistoja. Ketä kiinnostaa, onko täydellisen taitava – kunhan haluaa soittaa jengillä ja tehdä biisejä, kun on niin paljon sanottavaa!
Punk tekee rumasta kaunista, oudosta persoonallista. Punkkarien itse luoma epäkaupallinen tyyli on inspiroinut kaupallista muotia, punk ”tulee muotiin” säännöllisin väliajoin. Tosipunkkarit eivät muodista välitä eivätkä trendejä seuraa, vaan luottavat farkkuihin, maihareihin ja rajuihin hiustyyleihin vuosikymmenestä toiseen. Punkkareiden tyyli on ehkä kaukana sambistoista, mutta yhteistä molemmille on intohimo tuunaamiseen ja omin käsin tekemiseen. Ulkonäkö kertoo ajatuksista ja aatteista, ja se luodaan huolellisesti ja vaivaa säästämättä.
Aatteet näkyvät suoraan punkkarin vaatteissa: rintamerkeistä voi lukea, mikä on kannattamisen tai vastustamisen arvoista. Symbolit ovat voimakkaita viestejä, ja punkkarit kantavat anarkisti- ja rauhanmerkkejään kuin koruja. Sanan valtaa käytetään myös täyttämällä vallattujen talojen seinät ajatuksia herättävillä iskulauseilla.
Punkin ytimessä on vapaus ja riippumattomuus kaupallisista tahoista. Punkkarit tuovat äänensä kuuluville ja toteuttavat sananvapautta kustantamalla omat lehtensä, tuottamalla omat levynsä ja ottamalla tiloja haltuun valtaamalla. Aktivismi on aate, joka on erityisen korostunut nykypunkissa. Punkkarit turvautuvat usein suoraan toimintaan saadakseen sanomansa esille.
Mitä voimme oppia punkkareilta? Yksilön ja ajattelun vapaus on taas ajankohtainen arvo, kun konservatiivit voimistavat asemiaan eri puolilla Eurooppaa. Erilaisuuden arvostaminen ja juhlistaminen on vastavoima suvaitsemattomuudelle. Punk ja samba kansainvälisinä yhteisöinä rakentavat siltoja ja avaavat ajatteluamme. Kyseenalaistaminen ja karnevalisointi tuovat tuoreita ajatuksia arjen keskelle. Karnevaaleilla provosoidaan leikkisästi, mutta pidämme itsestämme kovaa meteliä – ja tulemme myös kuulluiksi! Sambistat valtaavat Espan karnevaaliin muutamaksi tunniksi jakaakseen samban iloa kaikille tasapuolisesti.
Suomen tunnetuimmassa vallatussa talossa, kotimaisia punk-bändejä kasvattaneessa Lepakkoluolassa, helsinkiläinen samba ja punk raikuivat sulassa sovussa 90-luvun alussa. Legendaarinen Lepakko on sittemmin purettu, ja Papagaio muuttanut toiseen luolaan, mutta punk ei kuole koskaan. Eikä kuole sambakaan, jos emme kuuntele Systeemin kalkkisten napinaa, vaan siirrämme karnevaalien perinnön sydämellä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle!
Kulkuejärjestys
1 Comissão de Frente: Poliisi pamputtaa taas
Hajaantukaa! Täällä on paljon nähtävää! Mellakkapoliisit raivaavat tietä Papagaion kulkueelle.
2 Porta-Bandeira & Mestre-Sala: Säpinää!
3 Lipun suojelijat: Poliisit
Täältä Papagaio tulee! Punkkarien kapinalippu saapuu poliisisaattueessa. Punkkarien rakas vihollinen Poliisi on aina paikalla pamppuineen, kun Helsingin kaduilla on säpinää ja ihmisjoukot liikkeellä.
3 Abre-alas: Systeemi haisee!
(Destaquet: Systeemin päällikkö (Päädestaque); Systeemin kätyrit, Systeemin uhri)
Systeemi – yhteiskunnan korruptoitunut koneisto. Systeemi alistaa ja kieltää kaiken kivan. Siksi sitä vastaan täytyy kapinoida! Apatia muuttaa ihmiset koneiston osiksi, Systeemin kätyreiksi, joita diktaattorimainen Päällikkö komentaa. Yksinäinen punkkari rimpuilee vapauteen Systeemin kahleista.
4 Lasten lippupari, Lapset ja nuoret: Systeemin kasvatit
Lapsialan vauhdittaja: Opettajatar
Koululaitos kasvattaa uusia Systeemin kätyreitä, ja opettaja rankaisee niskoittelijoita auktoriteetillaan. Brittiläisen luokkayhteiskunnan tunnusmerkki, koulupuku, kuvaa tasapäistämistä ja kontrollia. Papagaion nuoret kapinalliset ovat kuitenkin koristelleet pukunsa niiteillä ja hakaneuloilla!
5 Pikkuala: Rautarouvat
Kaikkien aikojen ”kukkahattutäti” Margaret Thatcher symboloi kalkkeutunutta yhteiskuntaa, jossa ongelmat lakaistaan maton alle eikä nuorilla ole toivoa tulevaisuudesta. Rautarouvat kannattavat kiihkeästi Systeemiä ja käyvät toisinajattelijoiden kimppuun käsilaukuin aseistautuneina.
6 Destaque: God Save the Queen
Mikään auktoriteetti ei ole liian pyhä punkkareille. Kuninkaalliset edustavat vanhaa valtaa ja mädän luokkayhteiskunnan ylintä kerrosta. Siksi heidän kimppuunsa on erityisen herkullista käydä. Historian kuuluisin punk-biisi shokeerasi maailmaa vuonna 1977 – Sex Pistols kehtasi laulaa fasistikuningattaresta, joka ei ole oikea ihminen.
7 Ala: London Calling
Lontoo kutsuu koko maailmaa punk-kapinaan, sanomaan asiat kuten ne ovat! Punkkarit käyvät taisteluun Systeemiä vastaan sähkökitarat aseenaan – kuka voittaa, ketä kiinnostaa?! Punk on vallankumous musiikin ja asenteen voimalla.
8 Passistat: Punk-heimo
Punkkarit nauttivat shokeeraamisesta. Punk-heimon tunnuksia, kuten hurjia irokeesikampauksia, kannetaan ylpeydellä. Erilaisuudessa on voimaa, persoonallisuus on kaunista ja meillä on oikeus näyttää juuri miltä haluamme!
9 Bateria: Punk-bändi
Punk-rockin sydän on soittamisen riemu ja anarkistinen hauskanpito. Musiikki kuuluu kaikille. Jokainen voi perustaa bändin, soittaa ja tehdä biisejä koska huvittaa. Tärkeintä on räime, rähinä ja hillitön pogoaminen!
10 Ääniauto: Puxadorit, Laulajat, Cavaquinho, Kitara
11 Destaque: Anarkia – Uusi järjestys
Anarkiamerkki on eräs tärkeimmistä punkkarien käyttämistä symboleista. Anarkia ei liity punk-aatteissa väkivaltaan, vaan anarkia on vapautta, yhteiskunta ilman systeemin pakkovaltaa, uusi järjestys. Anarkiamerkki muodostuu kirjamista A ja O: L’anarchie c’est l’ordre (Anarkia on järjestystä).
12 Ala: Jäähyväiset aseille
Rauhanmerkki on toinen punkkarien tärkeä symboli. Punkkarit ovat ulkopuolisten ennakkoluuloista ja rajusta ulkonäöstään poiketen usein väkivallattomuuden kannattajia. Aseista kieltäytyminen merkitsee passiivista vastarintaa Systeemin väkivaltakoneistoja vastaan.
13 Ala: Vaatteet on mun aatteet
Aidot punkkarit pukeutuvat aatteisiinsa. Punkkarien vaatteista voi lukea, mitä mieltä he ovat, mitä he kannattavat ja vastustavat! Farkut, niitit ja ketjut ovat punkkarien suosikkeja vuosikymmenestä toiseen.
14 Destaque: Fanzine – sana on vapaa
Punkkarit toteuttavat sananvapautta julkaisemalla omia lehtiään. Fanzinet ovat ulkonäöltään tarkoituksellisen karuja, ja niitä levitetään useimmiten kopiokoneella monistettuina. Sisältö on täyttä asiaa!
15 Baianat: Sota apatiaa vastaan
Punkkarit ottavat tilan haltuun – ei kauniisti pyytämällä, vaan valtaamalla. Talojen ja katujen valtaus pois systeemiltä luovempaan käyttöön on aktivistien mielestä jokaisen oikeus. Vallatut talot koristellaan iskulauseilla ja graffiteilla, jotka julistavat punk-aatteita maailmalle suuressa koossa! Kuuluisa sodanjulistus apatiaa vastaan koristi aikanaan Lepakon seinää.
16 Alegoria: Lepakkoluola
(Destaquet: Lepakko (päädestaque); Rumpali, Basisti, Kitaristi, Punk-kaijat)
Legendaarinen Lepakkoluola oli Helsingin kuuluisin vallattu talo, ja stadilaisen punk-skenen keskipiste. Saman katon alla sulassa sovussa raikui myös samba: Lepakko oli Papagaion ensimmäisiä treenitiloja, ennen kuin sambakoulu siirtyi erääseen toiseen Luolaan!
Samba-enredo
Papagaio on Punk – Säpinää Helsingin Kaduilla!
(Kaitsu Cavaquinho – Johanna Vehmas – Kati Borgers – Kari Kukkonen)
Tehkää tilaa! Hajaantukaa!
Täältä Papagaio tulee
Tääl’ on paljon nähtävää
Räimettä ja rähinää
Espa karnevaaliin vallataan
Kuka voittaa, ketä kiinnostaa?
Systeemi koittaa alistaa
Voiko poliisi vielä pamputtaa?
Kuuluu kalkkisten napinaa
Se vaan nostattaa kapinaa
Älä usko mitä sanotaan
Vaan ala itse ajattelemaan
Hei! Kuule tätä tarinaa
Punkissa on sanomaa
Anarkia on järjestys uus
Meissä on tulevaisuus
Lontoon skidit kutsuu rokkaamaan
Sotaan apatiaa vastaan
Näytetään miltä halutaan
Soitetaan mitä huvittaa
Jätetään jälkemme maailmaan
Asenne ratkaisee
Vaatteet – niitit, ketjut koristaa
Aatteet – niitä ei aikakaan sammumaan saa
Sambaa ja punkia sovussa Lepakossa
Papagaio huutaa kuorossa:
Mä pogoon, mä pogoon, mä pogoon tässä nyt
Hillitöntä energiaa tarjolla
On punkrock kuin uudestaan tänne syntynyt
Säpinää Helsingin Kaduilla!